Yhdysmerkkiä eli lyhyttä viivaa käytetään nimensä mukaisesti pääasiassa yhdyssanoissa. Yhdysmerkki kuuluu seuraavan tyyppisiin ilmauksiin:
– MAP-standardi
– tuotanto- ja jakelujärjestelmä
– kokonaisinduktanssi ja -vastus.
Yhdysmerkki on kiinni sanassa. Jos yhdyssanan alkuosaan kuuluu kaksi tai useampia erilleen kirjoitettuja sanoja (tai lukuja), yhdysmerkin edellä on väli:
– Mobile Application Part -standardi
– teknikosta insinööriksi -koulutus
– ACS 600 -taajuusmuuttaja
– deoksiribonukleiinihappo (DNA) -molekyyli.
Ajatusviivana käytetään viivaa, joka on yhdysmerkkiä pidempi viiva. Ajatusviivaa käytetään seuraavanlaisissa rajakohtailmauksissa:
– 5–6 %:n suuruinen
– 30–40 astetta
– 26.5.–29.5.
– Hirsjärvi ym. (2009, s. 110–116).
– Sanojen pois jättäminen lainatusta jaksosta osoitetaan yleensä kahdella ajatusviivalla.
Ajatusviivan tuottamisen ohje (Kielitoimiston ohjepankki).
Jos käytettävissä ei ole pitkää viivaa, voi käyttää lyhyttä viivaa niin, että sen molemmilla puolilla on välilyönti.
Huomaa kuitenkin ajatusviivan ja yhdysmerkin käyttö seuraavissa kohdissa:
– 20–25-vuotiaat (tai: 20 - 25-vuotiaat)
– Suomi–Ruotsi-maaottelu (tai: Suomi - Ruotsi-maaottelu).
Luonnontieteellisissä ja teknisissä teksteissä voidaan lukujen välissä käyttää myös kolmea pistettä, varsinkin, jos sekaannuksen vaara on olemassa: –10…–15 celsiusastetta (tai: –10…–15 ºC). Miinusmerkkinä käytetään ajatusviivaa (ei yhdysmerkkiä).
Luku on erotettava mittayksiköstä ja symbolista, esim. 200 €. Luku ja lyhenne on pidettävä samalla rivillä (ellei sovi, kirjoitetaan yksikkö sanana). Nelinumeroiset ja suuremmat luvut ryhmitellään lopusta lukien kolmen numeron ryhmiin, esim. 8 245 760. Luvun desimaaliosa ryhmitellään kolmen numeron ryhmiin desimaalipilkusta alkaen, esimerkiksi 2,567 25.