Siirry pääsisältöön
Näyttää siltä, että selaimesi on Internet Explorer 11 tai vanhempi. Selainta ei tueta, joten käytä muuta selainta.
Go to home page

Kirjallisten töiden ohje

Kirjoitusprosessi

Kirjoittaminen ja varsinkin kirjoitustyössä alkuun pääseminen voi tuntua vaikealta. Kirjoittamisen aloittamista ja työn etenemistä voi helpottaa hyvällä suunnittelulla. Suunnittelun lähtökohtana voi pitää sitä, että työtä ei tarvitse kirjoittaa järjestyksessä alusta loppuun. Valmista jälkeä ei yleensä synny heti ensi yrittämällä. Kirjoittamisen voikin mieltää askel askeleelta eteneväksi prosessiksi, jossa on useita eri vaiheita. Tällaista työskentelytapaa nimitetään prosessikirjoittamiseksi (ks. esimerkiksi Svinhufvud, 2016, s. 22).

Kirjoitusprosessin keskeisiä työvaiheita ovat suunnittelu ja luonnostelu, kirjoittaminen, muokkaaminen ja viimeistely. Suunnittelu- ja luonnosteluvaiheen aikana päähuomio kiinnitetään aihetta koskevan tiedon keruuseen, aiheen rajaamiseen ja jäsentämiseen. Suunnitelmia voi laatia esim. mind map -tekniikalla. Tässä vaiheessa mietitään työn päälukuja, niiden sisältöä ja otsikointia. Eri lähteistä löytyneet tiedot sekä erilaiset ideat ja ajatukset kannattaa kirjata muistiin systemaattisesti lähdetietoineen. Luonnosteluvaiheessa ei kannata liikaa takertua tekstin muotoseikkoihin, vaan keskittyä siihen, että saa keskeiset asiat ja ideat jäsennetyiksi ja alustavasti esitetyiksi.

Kirjoitustyön eri osia voi kirjoittaa vaiheittain ja päällekkäin. Jos jonkin osan kirjoittaminen ei suju, välillä voi kirjoittaa jotain muuta. Näin työ kuitenkin edistyy koko ajan. Vielä silloinkin, kun teksti vaikuttaa jo valmiilta, se yleensä vaatii vielä hiomista. Työstä saatu palaute on syytä hyödyntää. Valmiin tekstin muokkaaminen ja viimeistely vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä, mutta se parantaa lopputulosta.

Tyyli ja kieli

Kirjallisissa töissä tulee noudattaa asiatyyliä. Kielen pitää olla selkeää, ymmärrettävää ja kieliasultaan virheetöntä. Puheilmauksia ei saa käyttää. Esitetyt väitteet on perusteltava ja keskeiset käsitteet määriteltävä. On huolehdittava myös siitä, että käsitteitä käytetään johdonmukaisesti määrittelyjen mukaisessa merkityksessä.

Tekstin tulee edetä johdonmukaisesti asiasta toiseen. Lauseiden ja kappaleiden tulee liittyä luontevasti ja kiinteästi toisiinsa, jotta lukijan on helppo seurata kirjoittajan ajatuksenjuoksua. Kirjoitettaessa tulee muistaa, että tekstin lukija ei ole perillä asioiden välisistä yhteyksistä tai kirjoittajan näkökulmista, ja siksi ne on esitettävä tekstissä.

Tekstin aikamuotojen käytössä on tärkeää olla johdonmukainen. Tutkimuksen kulusta raportoitaessa käytetään yleensä imperfektiä. Ohjeistusta aikamuotojen käytöstä saa esim. Hirsjärven ym. (2009) kirjasta.

Opinnäytetyössä kirjoittaja voi verbimuodoissa valita aktiivin tai passiivin harkitusti ja tarkoituksenmukaisesti, ja tapaa voi myös samassa työssä vaihdella. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käytetään yleisesti passiivia ja kolmatta persoonaa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa voi joskus käyttää myös minä- tai me-muotoa esimerkiksi tutkimusnäkökulmien perusteluissa sekä oman toteutustavan ja prosessin eri vaiheiden esittelyssä. Tämä pätee myös toiminnallisiin tutkimuksiin ja kehittämistöihin. Tiivistelmässä käytetään passiivia tai yksikön tai monikon kolmatta persoonaa.

Kieliasultaan huono kirjallinen työ leimaa helposti koko työn huonoksi, vaikka se muuten olisi hyvä. Tästä syystä kirjoittamiseen kannattaa panostaa. Hyviä ohjeita kirjoittamiseen ja kielenhuoltoon saa mm. tämän ohjeen lähdeluettelossa mainituista kirjoista. Tutustumisen arvoinen on myös verkosta löytyvä Kirjoittajan ABC-kortti (2006), joka oppimateriaalin lisäksi sisältää myös erilaisia testejä.

Saavutettavuusseloste