Kaikki tekstiviitteissä mainitut lähteet on merkittävä lähdeluetteloon. Erityyppisiä lähteitä ei ryhmitellä, esimerkiksi painetut lähteet, painamattomat lähteet, vaan kaikki lähteet kirjataan yhtenäiseen aakkosjärjestykseen. Lähteet ilmoitetaan tekijän sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä.
Sellaiset lähteet, joilla ei ole henkilötekijää, merkitään luetteloon yhteisötekijän tai lähteen nimen/otsikon mukaan niin, että merkintä vastaa tekstissä olevaa viitettä. Jos lähdeluettelomerkintä ei mahdu yhdelle riville, seuraavaa tai seuraavia rivejä sisennetään. Lähdeluettelon tekemisessä käytetään mallipohjien tyyliä Lähde.
Painettujen aineistojen lähdeluettelomerkintä on yleisesti seuraavanlainen:
Lähdeluettelon tekemisessä noudatetaan seuraavia periaatteita:
Jos julkaisulla on useita tekijöitä, ne merkitään siinä järjestyksessä kuin ne ovat julkaisussa.
Jos julkaisulla on kaksi tekijää, ne yhdistetään &-merkillä. Jos tekijöitä on enemmän kuin kaksi, kaksi viimeistä yhdistetään &-merkillä, ja muut nimet erotetaan pilkulla. &-merkin eteen tulee pilkku.
Lähteen nimi eli nimeke tai otsikko ja lehden nimi ja vuosikerta kirjoitetaan kursiivilla.
Jos lähteen nimi päättyy isoon välimerkkiin, siis huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin, ja otsikko jatkuu alaotsikolla, ei kaksoispistettä merkitä otsikoiden väliin.
Kirjojen painosmerkintä merkitään näkyviin vain silloin, kun se on jokin muu kuin ensimmäinen.
Yhtiö- tai yhdistysmuotoon liittyviä lyhenteitä (esimerkiksi oy, oyj, ky, ry, AB, Ltd., GmbH) ei käytetä.
Englanninkieliset otsikkonimet kirjoitetaan englanninkielisestä kirjoitusasusta poiketen siten, että otsikkonimet pienellä, vain otsikon ensimmäinen sana isolla alkukirjaimella.
Saman kirjoittajan/yhteisötekijän lähteet järjestetään lähdeluetteloon vanhimmasta uusimaan. Jos lähteessä ei ole julkaisuaikaa, merkitään se ensimmäiseksi. Jos julkaisut ovat ilmestyneet samana vuonna, ne järjestetään otsikkonsa/nimensä mukaisesti aakkosjärjestykseen ja lisätään vuosilukuihin pienaakkoset. Jos lähteellä on päivämäärä samalle vuodelle, järjestetään ne aikajärjestykseen vanhimmasta uusimpaan ja lisätään pienaakkoset.
Alatalo, S. (i.a.). Laskentatoimen....
Alatalo, S. (2015). Kannattavuudella...
Alatalo, S. (2021a). Pankkisektorin...
Alatalo, S. (2021b). Tuloksessa...
Alatalo, S. (2022a). Samanlaisia...
Alatalo, S. (15.1.2022b). Verotuksessa...
Alatalo, S. (20.1.2022c). Arvonlisäveron...
Alatalo, S. (1.3.2022d). Yrityksen...
Jos kirjoittaja/yhteisötekijä esiintyy sekä yhden tekijän viitteessä että ensimmäisenä kirjoittajana usean tekijän viitteessä, yhden tekijän viite asetetaan usean tekijän viitteen eteen, myös siinä tapauksessa, että sen julkaisupäivä on uudempi:
Davison, T. E. (2022).
Davison, T. E., Jackson, A., & McCabe, M. P. (2019).
Davison, T. E., & McCabe, M. P. (2021).
Suomen kirjastoseura. (2023).
Suomen kirjastoseura, & Suomen tieteellinen kirjastoseura. (2021).
Ohessa on erityyppisten lähteiden lähdeluetteloviitemalleja. Malleissa on peruskaava sekä esimerkkejä kaavan sovelluksista. Jos lähteessä ei mainita jotain kaavassa olevaa tietoa (esimerkiksi painosta tai suomentajaa), se jätetään pois.
Wordin viitteidenhallintaa, viitteidenhallintaohjelmia sekä tietokantojen ja julkaisuarkistojen viitemalleja voi halutessaan käyttää, mutta tekstiviitteet, lähdeluettelomerkinnät ja lähdeluettelo pitää muokata SeAMKin ohjeen mukaisiksi, eikä turhia muotoiluja tms. saa jäädä näkyviin.
Verkkolähteiden, esimerkiksi verkkosivujen ja verkkokirjojen, lähdeluettelomerkinnöissä noudatetaan samoja periaatteita kuin painettujen lähteiden ilmoittamisessa. Näitä periaatteita ei ole aina helppo noudattaa, koska verkossa on paljon sellaista aineistoa, joista puuttuvat esimerkiksi tekijä- ja julkaisuaikatiedot.
Jotkut julkaisijat tai verkkopalvelut (esimerkiksi Kela, Theseus, Käypä hoito -suositus) ilmoittavat verkkosivuillaan viittausohjeita, mutta niiden sijaan viittaukset tehdään SeAMKin APA-ohjeen mukaisesti.
Lähdeluettelomerkintä vaihtelee hieman lähteen tyypin mukaan (esim. vuoden tilalla joskus päivämäärä) ja tarkat merkinnät löytyvät tämän ohjeen esimerkeistä. Lähdeluettelomerkintä on yleisesti seuraavanlainen:
Jos lähteessä ei ole mainittu tekijää tai tekijöitä, lähde merkitään lähdeluetteloon yhteisötekijän eli yritysten ja organisaatioiden nimen (esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Opetus- ja kulttuuriministeriö, Tilastokeskus, Tekes, Ruokavirasto) mukaan.
Julkaisuaika merkitään päivämäärällä, mikäli se on lähteessä ilmoitettu. Jos päivämäärää ei ole, ilmoitetaan julkaisuvuosi. Jos mitään julkaisuaikaa ei löydy, merkitään julkaisuajankohdaksi ilman aikaa (i.a.) Julkaisuaika merkitään sulkuihin.
Linkitys tehdään pysyvään osoitteeseen (esimerkiksi DOI, URN, Handle, PURL), jos sellainen on ilmoitettu. DOI-osoite merkitään muodossa https://doi.org/10xxxxx ja URN-osoite http://urn.fi/xxxxx. Jos lähteellä ei ole pysyvää osoitetta, käytetään lähteen URL-osoitetta (eli ns. normaalia verkko-osoitetta). Linkit aktivoidaan. Huom! Jos kopioit url-osoitteen Edgessä, valitse liittämisasetuksista (hiiren oikea) Säilytä vain teksti.
Joskus verkkosivut on rakennettu niin, että sivun osoite ei muutu, vaikka tarkasteltavana oleva sivu vaihtuisikin. Tällöin dokumentin tarkka sijainti ei siis näy osoitekentässä. Tällöin lähdeluetteloviitteeseen on syytä merkitä se linkkipolku, jota seuraamalla haluttu sivu löytyy.
Tarkasta aina linkin toimivuus. Tärkeistä verkkolähteistä kannattaa ottaa itselle tulostus tai muu tallenne.
Minkään tietokannan nimeä ei mainita eikä linkkiä merkitä, ellei se ole pysyvä osoite (DOI/URN).
(Huom! Mallipohjassa lähdeluettelo 2. rivistä alkaen sisennettynä, tällä verkkosivulla ei ole teknisesti mahdollista)
LÄHTEET
Aalto, O.-P. (2021). Infrarakentamisen laatu. Rakennustieto.
Abrahamson, E., & Langston, J. (2020). Lihastestaus: Käytännön opas terapeutille. (J. Ahonen & V. Turkki, käänt.). VK-Kustannus. (Alkuperäinen teos julkaistu 2019).
Huovinen, T., Repo, J., Skanzt, H., Walker, S., & Asunta, P. (2021). Esteetön rakentaminen on kaunista ja käytännöllistä. Liikunta ja tiede, 58(1), 59–61.
Joensuu-Salo, S. (2020). Entrepreneurial intention, behavior and entrepreseurship education: A longitudinal approach (Acta Wasaensia 450) [väitöskirja, Vaasan yliopisto]. Osuva. http://urn.fi/URN:ISBN987-952-476-927-3
Kirjanpitolaki 1336/1997. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971336
Lepistö, A. (21.7.2020). Santavuoren tuulivoimapuisto. [Valokuva].
Puolitaipale, A. (24.10.2018). Kihti ja ravitsemus [webinaari]. Suomen Reumaliitto. https://www.youtube.com/watch? v=1fvYzU1bULk
Rintamäki, E., Riihilahti, P.-M., & Hannu, H. (2015). Alumnista mentoriksi: Korkeakouluopinnoista sujuvasti työelämään - hankkeen raportti (Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B, Raportteja ja selvityksiä 104). Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
Rope, T. (2000). Suuri markkinointikirja. Otava.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu. (i.a.-a). Tutkimus, kehittäminen ja innovointi SeAMKissa.https://www.seamk.fi/yrityksille/tutkimus-kehittaminen-ja-innovointi-seamkissa/
Seinäjoen ammattikorkeakoulu. (i.a.-b). Tutkinto työn ohessa. https://www.seamk.fi/osaamistaan-taydentavalle/tutkinto-tyon-ohessa/
Suomen Standardisoimisliitto (SFS). (2015). Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat: Osa 1-3: Yleiset kuormat: Lumikuormat (2. p.); Eurocode 1: Actions on structures: Part 1-3: Gene-ral actions: Snow loads (SFS-EN 1991-3-1 + AC + A1).
Suomen Standardisoimisliitto (SFS). (2020). Kuumasinkityt betoniraudoitteet: Vaatimukset pinnoitteille (SFS 1266:2020).
Suvanto, S., & Kitinoja, K. (2020). Valmistavan teollisuuden tuotekehityksestä kiertotaloudessa. Teoksessa S. Päällysaho, P. Junell, J. Latvanen, S. Saarikoski, & S. Uusimäki (toim.), Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2020: Osaamista strategian vahvuusaloilla (s. 478–487). (Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A 33). Seinäjoen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101131700
Wrede, S., Tiilikainen, M., & Vartiainen, P. (2020). Moninaistuva väestö ja ikääntyminen. Gerontologia, 34(4), 354–358. https://doi.org/10.23989/gerontologia.99603
Vuokko, A., Keränen, H., Sainio, M., Jokela, P., Tulenheimo-Eklund, E., Juvonen-Posti, P., & Reijula, K. (2021). Työntekijöiden oireilu sisäympäristössä: Työterveyshuollon näkökulma (Tietoa työstä). Työterveyslaitos. http://urn.fi/URN:ISBN:7989522619563
Välimäki, M. (2015). Hoitotyön johtaminen ja eettiset kysymykset. Teoksessa H. Leino-Kilpi, & M. Välimäki, Etiikka hoitotyössä (8.–10. p., s. 328–344). SanomaPro.