Datan avaaminen tarkoittaa, että vähintään metatiedot (kuvailutiedot) tarjotaan myös muiden käytettäväksi.
- Lähtökohtaisesti
- Vain sellaista dataa voi avata, johon on suostumus / sopimus.
- Avaaminen ei saa olla ristiriidassa lainsäädännön, tietosuojan, tutkimusetiikan tai sopimusten kanssa
- Datan säilytystavoista ja mahdollisesta avaamisesta on informoitava tutkittavia
- Datan voi avata myös osittain
- Datan voi avata embargollisena (avataan tietyn ajan jälkeen)
- Datan tulisi siis olla ”As open as possible, as closed as necessary” (Horizon 2020:n Open Research Data -pilotin periaate)
- Rahoittaja voi vaatia rahoitusehdoissaan tutkimusdatan avaamista tai saattamista yleisesti hyödynnettäviksi, mutta mikäli datan avaaminen ei ole mahdollista, se hyväksyy pätevät perustelut
- Osa tutkimuslehdistä on ryhtynyt vaatimaan tutkimusartikkelin pohjana olevan datan tallentamista artikkelin yhteyteen
- Dataa avattaessa on myös huomioitava, että ei avata ammattikorkeakoululle kriittistä tai arvokasta dataa, ei ainakaan arvioimatta mahdollisen avoimuuden tuottamaa lisäarvoa.
- Datan avaamisesta on monenlaista hyötyä, sillä sen avaaminen jatkokäyttöön
- tuo tekijälle näkyvyyttä ja on osa meritoitumista
- lisää tutkimuksen läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta
- voi auttaa rahoituksen saamisessa
- nopeuttaa tutkimusta ja vähentää päällekkäistä työtä
- mahdollistaa uusia käyttötapoja
- lisää kaupallisia innovaatioita
- edistää yhdenvertaisuutta
- Tutkimusaineistojen jatkokäytön edistämiseksi datan tulisi olla nk. FAIR-periaatteiden mukaista. FAIR-periaatteitta noudattava data on löydettävissä (Findable), saavutettavissa (Accessible), yhteentoimiva (Interoperable) ja uudelleenkäytettävissä (Re-usable).
Kuva: Jessica Parland-von Essen & CSC, CC0
