Julkaisijan opas - ohjeita kirjoittajille

JUFO-julkaisufoorumi ja DOAJ-tietokanta

Muita tieteellisten julkaisukanavien arviontityökaluja

• Vertaisarviointi. Asiantuntijoiden suorittaman käsikirjoitusten vertaisarvioinnin eli refereekäytännön katsotaan yleensä osoittavan lehden laatua. Vertaisarviointi pyrkii varmistamaan, että tutkijat noudattavat omalla alallaan hyväksyttyjä käytäntöjä ja estämään perusteettomien väittämien esittämisen ja virheelliset tulkinnat. Suomessa on käytössä kirjojen ja artikkeleiden vertaisarviointitunnus.
   
• Määrälliset ja laadulliset arviointimenetelmät. Julkaisukanavia arvioidaan erilaisilla määrällisillä ja laadullisilla menetelmillä. Määrällisten menetelmät perustuvat käyttäjä- tai muihin tilastoihin tai vaikuttavuuden arviointiin viittaustietojen perusteella. Laadulliset menetelmät, kuten esimerkiksi JUFO ja liiketoiminnan lehtien Journal Quality List  perustuvat asiantuntija-arvioihin.
   
• Julkaisukanavan vaikuttavuus. Tunnettuja vaikuttavuuden indikaattoreita ovat mm. Journal Impact Factor. Lehden IF-indikaattori lasketaan siten, että jaetaan lehdessä kahtena laskentavuotta edeltävänä vuotena julkaistuihin artikkeleihin laskentavuonna kohdistuneiden viittausten lukumäärä lehdessä tänä aikana julkaistujen artikkelien kokonaislukumäärällä. Laskennassa ovat mukana Web of Science -tietokantaan kuuluvat lehdet. Lehtien IF-arvot julkaistaan vuosittain Journal Citation Reportsissa (ei käytössä SeAMKissa). IF-arvo löytyy yleensä myös lehden kotisivulta. Mitä suurempi vaikuttavuuskerroin on, sitä enemmän lehdessä ilmestyneet artikkelit ovat saaneet viittauksia.
   
• Viittaustietokannat. Viittaustietokantojen avulla voidaan tarkastella viittausmääriä ja tarkastella esimerkiksi sitä, mitkä ovat viitatuimpia artikkeleita, lehtiä tai tutkijoita. Tärkeimmät viittaustietoja sisältävät tietokannat ovat monitieteelliset Web of Science (WoS) ja  Scopus. Näistä kumpikaan ei ole käytettävissä SeAMKissa. Viittauksia voi hakea myös Google Scholarista, kunhan muistaa, että kaikki tiedontuottajat, esimerkiksi Ebsco, eivät ole antaneet Google Scholarille oikeuksia tietokantojen haravointiin ja että Google Scholar ei ilmoita, mitkä tiedonlähteet haku kattaa.
   
• Kansallinen julkaisumetriikkaopas - työkaluja ja ohjeita julkaisujen ja tutkijoiden arviointiin
   
• OASPA - Open Access Scholarly Publishing Association
  Tietyt kriteerit täyttävien kustantajien hakemisto.

Saalistaja- eli predatorjulkaisuiksi kutsutaan sellaisia julkaisukanavia, jotka kalastelevat artikkeleita esimerkiksi imartelevilla sähköpostiviesteillä. Saalistajajulkaisut perivät julkaisumaksuja ja lupaavat yleensä nopeaa julkaisuprosessia. Julkaisujen laadunarviointi ja muut kustantajan tehtävät   jäävät puutteelliseksi.

Saalistajajulkaisun tuunusmerkkejä:

• poikkeuksellisen nopea vertaisarviointi- ja julkaisuprosessi
• kirjoittajakutsu tulee sähköpostissa ja siinä imarrellaan vastaanottajaa viittaamalla hänen aikaisempien julkaisujensa kiinnostavuuteen ja laatuun
• julkaisun aihepiiri on laaja, nimi on epämääräinen ja samantyylinen kuin jollain tunnetulla lehdellä
• julkaisuprosessia ei ole kuvattu kustantajan sivulla
• kirjoittajaohjeet puuttuvat
• artikkelin julkaisemisesta pyydetään julkaisumaksua, jonka suuruutta ei ilmaista avoimesti
• toimituskunnan ja vertaisarvioijien yhteistiedot ovat puutteelliset, keksityt tai niitä ei löydy
•  kollegasi eivät tunne julkaisua entuudestaan
•  lehden nimi ja/tai logo muistuttavat alansa huippujulkaisujen nimiä
• valheellinen impact factor
• lehdessä julkaistuja artikkeleita ei löydy mistään tietokannasta
• lehden tietoja ei ole DOAJ-hakemistossa (Directory of Open Access Journals)
• kustantaja ei ole OASPA:n (Open Access Scholarly Publishers Association) jäsen
• lehti / kustantaja on mainittu Beall's List of Predator Journals and Publishers -listalla tai Predatory Reports potentiaaliseksi saalistajaksi