Tiedonhakijan opas

Tiedonhaku verkossa

Internetiä voi hyödyntää tiedonhaussa monella eri tapaa. Verkon avulla saat nopeasti tietoa asiasta kuin asiasta. Nopea tiedonhaku Internetissä voi olla ensimmäinen tutustuminen aiheeseen.

Nopea tiedonhaku ei riitä, kun tehtävässä tarvitaan syvällisempää ammatillista ja tutkimuksellista tietoa. Verkossa voi kuitenkin tehdä laadukkaita tiedonhakuja ja löytää luotettavaa aineistoa, sillä avointa tutkimustietoa ja julkaisuja löytyy hyvin.

Tehoa Google-hakuun

Jokainen Internet-hakuja tekevä tuntee Googlen, mutta läheskään kaikki eivät tunne esim. Googlen tarkennetun haun toimintoja.

• Käytä hakusanoina ammattialasi termejä ja käsitteitä - muista vaihtaa hakukieltä tarvittaessa
• Kannattaa käyttää fraasihakua esim. "sosiaaliset suhteet", "luonnonmukainen tuotanto"
• Arvioi hakutuloksia ja tarkenna  tai laajenna hakusanoja tarpeen mukaan
• Tarkastele hakutuloksia tiedon julkaisijan ja alkuperän perusteella
• Hakua voi tarvittaessa rajata myös kielen, julkaisuajan, tiedostotyypin, verkkotunnuksen tai esimerkiksi käyttöikeuksien (erityisesti kuvahaut) perusteella

GoogleScholar tutkimustiedon etsimiseen

Tieteellistä ja tutkimustietoa kannattaa etsiä GoogleScholarin avulla. Haut on hyvä tehdä tarkennetun haun puolella, jolloin hakusanoja voi kohdistaa tarkemmin. GoogleScholar tarjoaa sekä avointa että lisensioitua tietoa. Kun artikkeli on maksumuurin takana, kannattaa tarkistaa, onko se saatavissa SeAMK-FInnan kautta.

Erilaiset aihehakemistot ja julkaisuarkistot

Verkossa on tarjolla erilaisia hakemistoja, joissa verkon sisältämää tietoa on kategorisoitu ja luokiteltu kirjastomaisesti. Aihehakemistoista hyvä esimerkki on Makupalat. Julkisten organisaatioiden tuottamaa tietoa ja niiden tarjoamia palveluja löytyy Suomi.fi -verkkopalvelusta.

Verkosta löytyy runsaasti myös julkisten organisaatioiden ja tutkimuslaitosten julkaisuja. Laadukkaita tiedontuottajia ovat esim. tutkimuslaitokset ja oppilaitokset. Kirjaston e-kirjastoon on koottu lista avoimista julkaisuarkistoista.

Tekoälyn käyttö tiedonhaussa

Erilaiset tekoälyä hyödyntävät kielimallit ovat tulleet osaksi verkkotiedonhakua. Malleja voi hyödyntää ideoinnissa ja aiheen ensijäsentämisessä. Varsinaiseen korkeakoulutasoiseen tiedonhankintaan ne eivät sellaisenaan sovellu. Malleista on hyötyä, mutta niiden kehitys on vielä kesken. Malleihin llityy ongelmia, jotka liittyvät käytössä olleeseen tietomassaan, sen objektiivisuuteen ja ajantasaisuuteen. Mallit eivät nojaa välttämättä uusimpaan eikä tieteellisesti todennettuun tutkimukseen. Opiskelijan tulee arvioida käyttötilanteen lisäksi mallien tarjoaman tiedon alkuperä sekä sen oikeellisuus. 

Perehdy huolellisesti SeAMKin linjaukseen tekoälyn käytöstä opiskelussa. (linkki SeAMK Intraan, vaatii kirjautumisen).

Lue lisää aiheesta Helariutta, A., Jokiranta, H. & Marjamaa, M. (2023). "ChatGPT tappaa Googlen" – muuttuuko tiedonhaku nyt radikaalisti?

Tiedon arvioinnin osat

Verkosta löytämääsi tietoa kannattaa tarkastella kriittisesti ja verrata sitä muuhun tietoon. Tiedon alkuperä, tiedon tarkoitus, objektiivisuus ja ajantasaisuus ovat tärkeitä kriteereitä myös verkkotiedon arvioinnissa. 

1. Kuka on kirjoittanut tekstin?

• onko tekijä/kirjoittaja mainittu? (löydätkö tiedot helposti?)
• onko kyseessä tunnettu organisaatio / kirjoittaja? 
• onko kyseessä ammatti- tai tutkimustiedon tuottaja?

2. Mikä on tekstin päämäärä ja tarkastelutapa? 

• onko tekstin tavoite tai päämäärä ilmaistu? (kenelle tieto on suunnattu?) 
• onko teksti tutkimus? (tutkimuksen rakenne, lähteet, kirjoittajan asema) 
• perustuuko teksti tutkimukseen? (soveltava, referoiva) 
• onko teksti puolueeton vai ajaako se jonkun ryhmän etuja? (mielipide, kannanotto, näkemys)
• onko teksti esittelevä tai myyvä? (esite, mainos)

3. Milloin tieto on tuotettu?

• onko tieto ajantasaista? (aiheesi vaatimukset?) 
• miten kestävää tieto on? (aiheesi vaatimukset?)

Varmista aina kuvan käyttöoikeudet.

Thank you "Common Craft" for the video! https://www.commoncraft.com/free-video-libraries-internet-age