Eri alojen keskeisiä, luotettavia tietokantoja ja muita tiedonlähteitä on koottu alanmukaisiin tiedonhaun oppaisiin. Aloita näistä. Jos tiedonhaku ei suju, voit varata henkilökohtaisen ohjausajan oman alasi informaatikolta. Noin tunnin mittaisessa ohjauksessa ideoidaan aiheeseesi sopivia hakusanoja, tehdään tiedonhakuja sekä arvioidaan ja valitaan aiheeseen soveltuvia lähteitä.
Pro gradut ovat opinnäytetöitä siinä missä AMK- ja ylemmän AMK-tutkinnonkin opinnäytetyöt, ja niitä ei yleensä pidetä vielä varsinaisina tutkimuksina eikä suositella tutkimustiedon lähteeksi muuten kuin perustellusta syystä. Tällainen syy voi olla opinnäytteen ja sen keskeisimpien tulosten/johtopäätösten mainitseminen, mikäli tämä on perusteltua oman opinnäytteen kannalta, tyyliin “X tutki ilmiötä Y ja sai selville, että...”. Pro gradua tai muuta opinnäytettä ei kuitenkaan tule käyttää teorialähteenä – opinnäytteen teoriaosuus tulee rakentaa tieteellisesti arvostetumpien lähteiden pohjalle. Opinnäytetöitä voi kuitenkin aina tarkastella rakenteen, toteutuksen, menetelmien ja lähteiden osalta ja ottaa soveltuvin osin näistä mallia omaan työhön ilman, että sisällyttää opinnäytetyön lähteeksi.
Lähteen iälle ei voi antaa yleisohjetta, vaan informaatiota tulee aina arvioida tapauskohtaisesti suhteessa nykyhetkeen. Usein vanhempi lähde on alan perusteos tai klassikko ja edelleen käyttökelpoinen. Tiedon vanhenemisnopeudessa on myös huomattavia eroja tieteenalojen välillä; erityisesti IT-alalla tieto tunnetusti vanhenee nopeasti. Jos epäilet, voitko käyttää lähdettä omassa työssäsi, keskustele siitä ohjaajasi kanssa. Alan perusteostenkin kohdalla kannattaa kuitenkin käyttää aina uusinta saatavilla olevaa painosta.
Selvitä ainakin lähteen tekijän ja julkaisijan tai kustantajan tausta, lähteen julkaisutyyppi, julkaisuaika ja tiedon paikkansa pitävyys, sekä lähteen tieteellisyys. Vertaile eri lähteitä. Jos lähteessä esitetty tieto poikkeaa muiden lähteiden tiedosta, harkitse lähteen käyttöä, ellei sitten ole kyseessä uusi tutkimustieto.