APA 7 -viittausjärjestelmässä ei sijoiteta tekstiviitteitä kappaleen loppuun vaan tekstin sisään, virkkeeseen, jossa viittaaminen kuhunkin lähteeseen tapahtuu tai jossa yhtenäinen viittausjakso alkaa.
Lyhennettä käytetään, kun asiakeskeisessä viittaamisessa viitataan uudelleen samassa kappaleessa aiemmin mainittuun lähteeseen, mutta tämän eri sivuun/sivuihin. Lyhenteen jälkeen mainittava sivualue, esimerkiksi (mts. 45) viittaa seuraaviinkin virkkeisiin, joten lyhennettä ja sivunumeroa ei tule toistaa niin kauan kuin sama asia jatkuu samassa kappaleessa.
Lyhennettä s. käytetään viitattaessa samassa kappaleessa edellä mainitun lähteen (uuteen) sivuun tekijäkeskeisessä viittauksessa, eli kun tekijän sukunimi mainitaan. Tällöin mukana on myös jokin referointiverbi, esimerkiksi ”Virtanen (s. 7) huomauttaa, että….”. Lyhenne mts. puolestaan esiintyy vastaavassa tilanteessa asiakeskeisessä viittaamisessa, eli kun tekstissä ei ole tekijän sukunimeä eikä referointiverbiä, esimerkiksi.. ”Sähkön hinta kaksinkertaistui tarkastellulla aikavälillä (mts. 7)”. Lyhenteen osana oleva t. kertoo lukijalle, että kyseessä on teos.
Mainitse tekstiviitteessä luvun nimeke (Virtanen, 2022, Osakepääoman kasvattaminen -luku) tai numero, jos sellainen mainitaan lähteessä (Järvinen, 2020, luku 5).
Kaikki toimittajat mainitaan lähdeluettelossa ja samassa järjestyksessä kuin lähteessä. Huomaa myös, että etunimen alkukirjain tulee toimittajia lueteltaessa ennen sukunimeä (esim. M. Virtanen, K. Järvinen, S. Koskinen…).
Lähtökohtaisesti suositeltava käytäntö on mainita vain uudempi painos: useimmiten vanhemman painoksen informaatio sisältyy myös uudempaan. Esimerkiksi sivunumeroissa saattaa kuitenkin olla tapahtunut muutoksia, joten ensin tulee varmistaa, miltä sivulta aiemman painoksen informaatio löytyy uudemmasta ja että se on sisällöllisesti identtinen. Sellaisessa (käytännössä harvinaisemmassa) tapauksessa, että aikaisemman painoksen informaatio olisi jätetty pois uudemmasta tai että se olisi muuttunut sisällöltään, saman kirjan molemmat painokset tulee mainita omina viitteinään lähdeluettelossa.
Älä käytä sitä vaan sen sijaan i.a.-lyhennettä (’ilman aikaa’). Vaikka tosiasiallinen julkaisuvuosi saattaisikin olla sama kuin copyright-vuosi, asia ei ole lainkaan varma, vaan artikkelin sisältöön on saattanut tulla muutoksia sitten copyrightin ilmaisemisen.
Älä mainitse lähdeluettelossa tarkkoja päivämääriä vaan järjestä lähteet vuoden perusteella vanhemmasta uudempaan ja erota tarvittaessa samalta vuodelta peräisin olevat pienaakkosin (esimerkiksi 2022a, 2022b…). Käytä samaa merkintää tekstiviitteissä. Jos samalta henkilötekijältä tai yhteisötekijältä on vain yksi tietylle päivälle päivätty nettilähde, voit säilyttää tarkan päivämäärän lähdeluettelossa, mutta sinun täytyy viitata siihen tekstissä vuoden tarkkuudella: APA 7:ssä ei tekstiviitteissä mainita päivämääriä vaan pelkkä vuosi.
Jos olet käyttänyt saman tekijän tai julkaisijan useaa samana vuonna ilmestynyttä julkaisua, järjestetään ne otsikkonsa/nimensä mukaisesti aakkosjärjestykseen ja lisätään vuosilukuihin pienaakkoset a, b, c jne.: Esimerkiksi:
Tomperi, S. (2022a). Käytännön kirjanpito (30., uud. p.). Edita.
Tomperi, S. (2022b). Yritysverotus: Suunnittelusta tilinpäätökseen. Edita.
Jos lähteessä ei ole julkaisuaikaa, merkitään pienaakkonen i.a.-lyhenteeseen, esimerkiksi:
Työturvallisuuskeskus. (i.a.-a). Työterveysneuvottelu. https://ttk.fi/tyoterveysyhteistyo/tyokyvyn-hallinta/tyoterveysneuvottelu/
Työturvallisuuskeskus. (i.a.-b). Työterveysyhteistyö ja työkyvyn tuki. https://ttk.fi/tyoterveysyhteistyo/tyokyvyn-hallinta/tyoterveysyhteistyo-ja-tyokyvyn-tuki/
Huomaa, että lähdeluettelomerkintää vastaavaan tekstiviitteeseen tulee sama pienaakkonen, esimerkiksi (Työturvallisuuskeskus, i.a.-b).